Kun aloittaa aamun vetäsemällä leipäveittellä sormeen ison loven niin on mukava aloittaa päivä. Jotainhan siinä taas muuta säädin samaan aikaan kun sämpylää leikkasin halki että veitsi lipsahti. Sitte juoksin ympäri kämppää tuppo sormessa ja etin laastaria. Kun vähän aikaa olin tepastellut niin oli pakko kaatua sohvalle ennenkun taju lähti. Onneksi olo alkoi heti kohentumaan ja Peppikin tuli tarjoamaan mulle sitten sitä sämpylää. Kun pyysin viemään sen takaisin keittiöön niin ne löytyi sitten tiskialtaasta. Reipas tyttö. Peppi vie aina tuttipullot ite keittiöön kun on juonut niin sinnehän ne sämpylätkin sitte joutaa. Sitte kun olin otipunut ja join aamukahvia niin Peppi heitti suolakurkun mun kahviin. Tänks!  Nyt on ihmeellinen hetki kun molemmat nukkuu. Ai, ei olis vissiin pitäny sanoa...kohta tietty herää...